Vuonna 2021 Profiamilla käynnistyi vaikuttavuuden arvioinnin pilotointi, jossa palveluiden vaikuttavuutta tarkastellaan erilaisten päätetapahtumien ja mittareiden avulla. Vuoden 2022 aikana kaikkien alueiden työntekijät ovat saaneet perehdytyksen vaikuttavuuden arvioimisen menetelmien käyttöön. Profiamilla vaikuttavuuden arvioinnissa päätetapahtumina ovat lapsen psykososiaalinen kehitys ja hyvinvointi, vanhemmuuden ja lapsen hoivan erilaiset ulottuvuudet sekä perheen ja ammattilaisten välisen yhteistyösuhteen laatu, jonka tiedetään ennustavan psykososiaalisten tuen vaikuttavuutta.
Vaikuttavuuden arvioiminen Profiamilla on vuorovaikutteinen lapsi- ja perhekeskeinen prosessi – se ei ole vain mittaustapahtuma, vaan tuen tarjoamisen näkökulmasta toteutuva hoidollinen prosessi, joka vahvistaa perheen toimijuutta ja auttaa ohjaamaan tukea oikeisiin asioihin. Vaikuttavuuden arviointi tuottaa kvantitatiivista tietoa palveluidemme piirissä olevista lapsista ja perheistä – työskentelyn alussa yli 90 lapsen kohdalla äiti tai molemmat vanhemmat ja 34 lapsen kohdalla isä tai muu huoltaja arvioivat lapsensa psykososiaalista tilannetta vastaamalla Lapsen vahvuudet ja vaikeudet -lomakkeeseen (SDQ, Strengths and Difficulties Questionnaire). Lisäksi lähes viisikymmentä lasta ja nuorta arvioi omaa tilannettaan vastaamalla Vahvuudet ja vaikeudet -lomakkeen työskentelyn alussa!
Vuoden 2022 aikana yhteensä 198 lasta tai vanhempaa vastasi Lapsen vahvuudet ja vaikeudet -kyselyyn. Kiitämme lapsia ja vanhempia näistä vastauksista. Lisäksi kiitämme ammattilaisiamme siitä, että he mahdollistavat vaikuttavuuden arvioinnin ja väsymättä tutkivat yhdessä lapsen ja perheen kanssa niitä vahvuuksia ja vaikeuksia, joita lapsen tilanteeseen liittyy. Arvokkaat vastaukset ja kertyvä kvantitatiivinen tieto auttavat meitä paremmin ymmärtämään, millaiset lapset ja perheet tulevat palveluidemme piiriin ja miten he itse kokevat tilanteensa ja miten voimme auttaa.
Vaikuttavuuden arvioinnissa tarkastellaan palvelutuotannolla aikaan saatua muutosta. Päätetapahtumaksi (outcome) kutsutaan asiaa tai ilmiötä, jota vaikuttavuuden arvioinnissa tarkastellaan – sosiaali- ja terveyspalveluissa usein mitataan muutosta asiakkaan terveydessä, toimintakyvyssä tai hyvinvoinnissa (Pitkänen et al., 2020). Vaikuttavuuden arvioinnin juuret ovat terveydenhuollossa, josta myös vaikuttavuuden arviointia koskevaa sanastoa on peräisiä. Vaikuttavuuden arvioinnissa kaksi keskeistä ulottuvuutta ovat asiakkaan oma arvio tilanteestaan ja asiakkaan kokemus palvelusta. Käsite PROM (Patient Reported Outcome Measure) viittaa itsearvioinnin välineeseen, jonka avulla selvitetään asiakkaan oma arvio esimerkiksi terveydentilastaan, hyvinvoinnistaan tai elämänlaadustaan. Termi PREM (Patient Reported Experience Measure) tarkoittaa mittaria, jonka avulla tiedustellaan asiakkaan henkilökohtaista kokemusta palvelusta tai hoidosta, jota hän on saanut (Roe et al, 2022). Lisäksi vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan käyttää ammattilaisten arvioita asiakkaan tilanteesta (Pitkänen et al., 2020).
Profiamilla vaikuttavuuden arviointi on moninäkökulmainen ja lapsikeskeinen prosessi - vaikuttavuuden arvioinnissa lapsi, vanhemmat ja ammattilaiset arvioivat päätetapahtumia. Lapsen ja hänen vanhempiensa arviot tilanteesta ja kokemukset palvelusta ovat keskiössä. Lapselta ja vanhemmilta kysymme lapsen hyvinvoinnista. Pyydämme lasta ja vanhempia arvioimaan lapsen vahvuuksia ja vaikeuksia standardoidulla ja validoidulla mittarilla. Pyydämme vanhempia arvioimaan omaa vanhemmuuttaan ja lapsen hoivaavan huolenpidon keskeisiä ulottuvuuksia sekä annamme niistä myös ammattilaisen arvion. Lisäksi haluamme tavoittaa asiakkaiden – sekä lasten että heistä huolehtivien aikuisten - kokemuksen palvelusta; kysymme lapselta ja aikuiselta heidän kokemustaan yhteistyösuhteesta ja palvelusta systemaattisesti.
Vaikuttavuuden arvioinnin prosessista on hyötyä. Se mahdollistaa asiakaskeskeisen - lapsi- ja perhekeskeisen - arvioinnin ja työn, toimintamme arvioinnin, laadun parantamisen, lasten psykososiaalisten vaikeuksien tunnistamisen, seurannan, vaikuttavuuden tarkastelun ja voimavarojen ohjaamisen oikeisiin asioihin tarkoituksenmukaisella tavalla (Nelson et al., 2015). Myös ammattilainen voi hyödyntää asiakkaan kokemusta palvelusta – asiakkaan kokemus palvelusta ja yhteistyösuhteesta on palaute voi ohjata ammattilaisia toimimaan tavalla, joka on vaikuttavampaa (Tam & Ronan, 2017).
Vaikuttavuuden arviointi kaventaa kuilua lapsen/perheen ja ammattilaisten todellisuuden välillä. Vaikuttavuuden arvioimisen implementoiminen käytäntöön on uusi suunta, joka entistä vanhemmin ohjaa meitä kuulemaan asiakkaiden – lasten ja heidän perheenjäseniensä – äänen. Emme voi olettaa tuntevamme asiakkaan ongelmaa tai tietävämme sitä, miten palvelumme vaikuttavat perheisiin tai lapset ja aikuiset kokevat palvelun. Meidän täytyy kysyä sitä heiltä itseltään. Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että asiakkaiden omat arviot tilanteestaan – PROM-mittareiden systemaattinen käyttö – johtavat parempaan kommunikaatioon ja jaettuun päätöksentekoon asiakkaiden ja ammattilaisten välillä sekä lisäävät asiakkaiden tyytyväisyyttä saamaansa tukeen (Nelson et al., 2015; Roe et al., 2022).
Vaikuttavuuden arvioinnissa käytämme yhtenä mittarina myös lastensuojelun palveluiden vaikuttavuuden arviointiin suositeltua Lapsen vahvuudet ja vaikeudet -lomakketta (SDQ, Strengths and Difficulties Questionnaire, https://www.sdqinfo.org) (Forrester, 2017; Flink & Aaltio, 2020). Lomakkeesta on olemassa myös seurantaversio, joka mahdollistaa muutoksen tarkastelun.
Vaikuttavuuden arviointi tuottaa kvantitatiivista tietoa palveluidemme piirissä olevista lapsista ja perheistä – työskentelyn alussa vanhemmat arvioivat lapsensa psykososiaalista tilannetta vastaamalla Lapsen vahvuudet ja vaikeudet -lomakkeeseen. Vaikuttavuuden arvioimisen implementoiminen käytäntöön edistyy. Tällä hetkellä seuranta-aineistomme on vielä kooltaan pieni, mutta vastaukset ovat lupaavia. Seurannassa lomakkeeseen vastanneista vanhemmista enemmistö kokee saaneensa apua työskentelystä ja arvioi lapsen tilanteen muuttuneen parempaan suuntaan.
Pitkänen, Laura; Torkki, Paulus; Tolkki, Helena; Valtakari, Mikko; Leskelä, Riikka-Leena. Reittiopas vaikuttavuuteen: Vaikuttavuusperustainen ohjaus sote- ja työllisyyspalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:1.
Nelson EC, Eftimovska E, Lind C, Hager A, Wasson JH, Lindblad S. Patient reported outcome measures in practice. BMJ. 2015 Feb 10;350:g7818. doi: 10.1136/bmj.g7818. PMID: 25670183.
Roe D, Slade M, Jones N. The utility of patient-reported outcome measures in mental health. World Psychiatry. 2022 Feb;21(1):56-57. doi: 10.1002/wps.20924. PMID: 35015343; PMCID: PMC8751576.
Tam HE, Ronan K. The application of a feedback-informed approach in psychological service with youth: Systematic review and meta-analysis. Clin Psychol Rev. 2017 Jul;55:41-55. doi: 10.1016/j.cpr.2017.04.005. Epub 2017 Apr 22. PMID: 28501021.
Hae
