Suomessa lastensuojeluun on laadittu laatusuositus, jonka perusteella lasten suojelutehtävän nähdään parhaiten toteutuvan lasten, nuorten ja heidän läheistensä sekä ammattilaisten keskinäiseen luottamukseen perustuvana yhteistyönä (Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto, 2019). Hyvin toimiva yhteistyösuhde asiakkaan ja ammattilaisen välillä on vaikuttavan työn ja muutoksen vipuvarsi. Hyvä yhteistyösuhde liittyy psykososiaalisen hoidon ja tuen parempaan vaikuttavuuteen sekä aikuisten (Flückiger et al., 2018) että lasten ja nuorten kanssa tapahtuvassa työskentelyssä (Karver et al., 2018; Murphy & Hutton, 2018). Tässä raportoimme palveluidemme piirissä olleiden lasten ja heidän vanhempiensa kokemuksia yhteistyösuhteesta ja palvelusta.
Lapsen resilienssin rakentamisessa keskeistä on myös yhteistyö ammattilaisten kesken. Ammattilaisten välinen toimiva yhteistyö on yhteydessä ammattilaisten vähäisempään riskiin kokea työstressiä ja –uupumusta sekä vahvistaa ammattilaisten työtyytyväisyyttä, sitoutumista työhön ja ammattilaisten arvioimana palveluiden laatua (Kaiser ym., 2018). Raportoimme myös saamamme tilaajapalautteet, jotka heijastelevat sitä, kuinka hyvin onnistumme osaltamme yhteistyössä hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Ammattilaisten kokemus siitä, että työpaikalla saa riittävästi tukea, vaikuttaa myönteisesti työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen sekä vähentää riskiä työuupumukseen ja työntekijöiden vaihtuvuuteen (Olaniyan ym., 2020). Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointi vaikuttaa myös työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen lisääntyvät ja sairauspoissaolot vähenevät. (STM. Työhyvinvointi.) Asiakaskeskeisen työn toteuttajina sitoutuneet, pysyvät ja hyvinvoivat ammattilaiset ovat välttämätön voimavara, ja sen vuoksi raportoimme tässä henkilöstömme työhyvinvointiin liittyviä näkökulmia.
Asiakaskokemusta, tilaajapalautteita ja kokemuksia työhyvinvoinnista käsitellään säännöllisesti yhteisissä kokouksissamme ja ne ovat keskeinen osa laatu- ja kehittämistyötä.
Tilaajapalautetta kerätään säännöllisesti ja systemaattisesti jokaisen työskentelyn päättyessä palvelua tilanneelta hyvinvointialueen työntekijältä. Palautetta kerätään kysymällä tilaajan kokemuksia kuudella eri väittämällä (vastausvaihtoehdot 1-5, jossa 5 korkein ja 1 matalin). Lisäksi saa antaa sanallista palautetta. Vuoden 2023 aikana palautteita kertyi reilu 90:sta eri työskentelykokonaisuudesta.
Työvirettämme ja työtyytyväisyyttämme arvioidaan Ilmarisen teettämän työpaikkakyselyn avulla. Työvirettä selvitetään 11 väittämän avulla. Työvirettä kuvaava muuttuja on keskiarvo näistä kysymyksistä. Alla on kuvattu ammattilaistemme keskimääräinen työvire sekä vastaajien jakautuminen viiteen eri työvireluokkaan heidän vastaustensa keskiarvojen perusteella. Työvireemme ja työtyytyväisyytemme ovat erinomaisia.
eNPS eli Employee Net Promoter Score on tunnusluku, joka mittaa henkilöstön tyytyväisyyttä, omistautuneisuutta ja sitoutuneisuutta organisaatioon. Ammattilaiset vastaavat kysymykseen “Kuinka todennäköistä on, että suosittelisit työnantajaasi ystävällesi tai kollegallesi? Kysymykseen vastataan skaalalla 0 (ei lainkaan todennäköistä) - 10 (erittäin todennäköistä). Vastaajat jaetaan kolmeen ryhmään: suosittelijat (vastanneet 9-10), neutraalit (vastanneet 7-8) ja kriitikot (vastanneet 0-6). eNPS arvo lasketaan vähentämällä kriitikoiden prosentuaalinen osuus suosittelijoiden prosentuaalisesta osuudesta (% suosittelijat - % kriitikot). Tulos voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen näiden kahden luvun suuruudesta, eli asteikolla -100 – +100.
Yleisesti eNPS-arvoja voidaan tulkita niin, että positiivinen tulos on aina hyvä, yli 20 erinomainen ja yli 40 huipputulos.
Meillä se on eNPS on 85 eli kirkkaasti yli huipputasoa! Tulos osoittaa vahvaa sitoutumista ja työtyytyväisyyttä porukassamme.
100% meistä kokee työnsä merkitykselliseksi
99% meistä tietää mitä meiltä työssä odotetaan
96% meistä kokee roolinsa ja vastuunsa selkeiksi
N = 73, vastausprosentti 62%
Flückiger C, Del Re AC, Wampold BE, Horvath AO. The alliance in adult psychotherapy: A meta-analytic synthesis. Psychotherapy (Chic). 2018 Dec;55(4):316-340.
Kaiser S, Patras J, Martinussen M. Linking interprofessional work to outcomes for employees: A meta-analysis. Res Nurs Health. 2018 Jun;41(3):265-280.
Karver MS, De Nadai AS, Monahan M, Shirk SR. Meta-analysis of the prospective relation between alliance and outcome in child and adolescent psychotherapy. Psychotherapy (Chic). 2018 Dec;55(4):341-355.
Murphy R, Hutton P. Practitioner Review: Therapist variability, patient-reported therapeutic alliance, and clinical outcomes in adolescents undergoing mental health treatment - a systematic review and meta-analysis. J Child Psychol Psychiatry. 2018 Jan;59(1):5-19.
Olaniyan OS, Hetland H, Hystad SW, Iversen AC, Ortiz-Barreda G. Lean on Me: A Scoping Review of the Essence of Workplace Support Among Child Welfare Workers. Front Psychol. 2020 Feb 25;11:287.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Lastensuojelun laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8. Julkaistu 31.10.2019. Haettu 5.4.3024 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4067-3
Sosiaali- ja terveysministeriö. Työhyvinvointi. https://stm.fi/tyohyvinvointi
Hae
